SKOLin edunvalvontakyselyn tulokset julki – Opintojen sisältö ja toimivuus koettiin pääosin toimiviksi, mutta työelämäyhteyksiä ja käytännön näkökulmaa toivottiin huomioitavan opinnoissa paremmin.
Suomen kasvatustieteiden opiskelijoiden liitto toteutti huhtikuussa 2021 kyselyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa kasvatustieteellisten opintojen tilaa suomalaisissa yliopistoissa edunvalvonnallisesta näkökulmasta. Kyselyn otantana olivat SKOLin jäsenjärjestöjen Peducan, Aikuiskasvatuksen Killan, Mentorin, Motivan, Emilen, Lastun, Katkon ja Kassoksen opiskelijat kasvatustieteellisistä tutkinto-ohjelmista ympäri Suomen. Kyselyn aineistonkeruuvaihe toteutettiin huhtikuussa 12.4.2021–26.4.2021 välisenä aikana.
Kyselyllä pyrittiin luomaan pohjaa SKOLin kansallisen tason edunvalvontatyölle, jonka tarkoituksena on palvella kaikkien SKOLin jäsenjärjestöjen etua ja tätä kautta kasvatustieteen opiskelijoita ympäri Suomen. Kyselyllä tavoiteltiin laajempaa kuvaa kasvatustieteellisten tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden näkemyksistä tutkinto-ohjelmiaan kohtaan. Kysely oli jaettu neljään osa-alueeseen, jotka käsittelivät opintojen laatua, opiskelijoiden hyvinvointia, työllistymistä sekä omaa identiteettiä kasvatustieteilijänä. Lisäksi kyselyn yhteydessä oli mahdollista antaa palautetta ja ideoita SKOLille edunvalvonnallisen toiminnan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi.
Kyselyn tuloksia on tarkoitus hyödyntää liiton myöhemmässä edunvalvontatyössä sekä esimerkiksi Liiton linjapaperin valmistelutyössä. Liiton hallitus ja edunvalvontatyöryhmä tahtovat kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita ja toivovat, että tulokset antavat hyödyllisiä välineitä myös jäsenjärjestöjen tilanteiden omakohtaiseen arviointiin ja toiminnan kehittämiseen. Saatuja vastauksia on käsitelty luottamuksellisesti ja erillään arvontaa varten annetuista yhteystiedoista.
Kaikkinensa maltillisesta vastausmäärästä (N=81) huolimatta aineistosta oli löydettävissä useita kasvatustieteellisten tutkinto-ohjelmien opiskelijoita yhdistäneitä teemoja. Otantaa tarkasteltaessa on huomioitava, että se painottui vastaajien osalta tiettyjen opiskelukaupunkien lisäksi erityisesti ensimmäisten vuosikurssien ja kandidaattivaiheen opiskelijoihin.
Kyselyn edunvalvonnallista osiota yhteen vetäessä ilmeni, että opintojen sisältö ja toimivuus koettiin aineistossa pääosin hyväksi ja opiskelijoiden odotuksia vastanneeksi. Erityistä kiitosta saivat tutkintojen monipuoliset sivuaine- ja valinnaismahdollisuudet. Opetushenkilöstön osaaminen ja opetuksen riittävyys koettiin pääosin hyviksi siinä, missä henkilökunnan tavoitettavuus koettiin hyvin vaihtelevaksi. Suoritustapojen monipuolisuus jakoi mielipiteitä osan vastaajista kokiessa, että opinnot painottuvat liian yksipuolisesti kirjallisiin töihin ja tentteihin. Yllätyksenä tuli etäopetuksen toimivuus, joka vastaajien mukaan oli koettu pääosin hyväksi.
Opiskelijoiden hyvinvointia kartoittaneessa osiossa yleistilannetta kuvannee hyvin se, että poikkeusajasta huolimatta lähes kolmella neljästä vastanneesta opinnot olivat edenneet ajallaan tai etuajassa. Kuitenkin useammalla kuin joka neljännellä vastaajalla oli vaikeuksia pysyä toivomassaan tahdissa opintojensa edistämisessä. Opinnot kokonaisuutena koettiin melko kuormittaviksi. Vastaajien ote opintoihin vaihteli suuresti ja tämän suhteen pandemia-aika on tiettävästi jakanut opiskelijoita alasta riippumatta voittajiin ja häviäjiin riippuen siitä, kuinka hyvin etätyöskentely on kenenkin elämänhallintaan ja opiskelutottumuksiin soveltunut.
Hyvinvointia ja pärjäämistä opinnoissa erityisesti tukeneiksi tekijöiksi vastaajat nostivat ystävät, perheen ja läheiset, harrastukset sekä omat opiskelijajärjestönsä. Sen sijaan pandemiaolosuhteiden, opintojen järjestelyjen, terveydellisten ongelmien sekä työssäkäynnin kerrottiin olleen ensisijaisia hyvinvointia ja pärjäämistä opinnoissa vaikeuttaneita tekijöitä.
Työllisyydestä kysyttäessä pääosa vastaajista katsoi opintojensa vastanneen kasvatustieteilijän työelämätarpeita melko hyvin. Vastakkaisesti koettiin, että käytännön näkökulma ja työelämäyhteydet on huomioitu opinnoissa vaihtelevasti. Pyydettäessä listaamaan opintojen työelämään siirtymistä tukevia elementtejä opinnoissa esille nostettiin muun muassa työelämäopinnot, harjoittelut, pätevöittävä koulutus sekä erilaiset työelämäpäivät. Huomioitakoon, että osa näistä toiminnoista näytti olleen ensisijaisesti opiskelijajärjestöjen itsensä tarjoamia. Yleisesti vastaajat katsoivat tutkintonsa kehittäneen yleisistä ammatillisista valmiuksistaan ensisijaisesti kriittisen ajattelun taitoja, ymmärrystä kasvatustieteistä alana sekä tieteellisiä valmiuksiaan. Parhaat eväät koulutuksesta sai vastanneiden mukaan tutkimustyöhön, projektityöhön ja ohjaustyöhön.
Kasvatustieteilijöiden identiteettiä kartutettaessa melko suuri osa vastaajista tuntui tietävän, mitä tahtoo tehdä valmistuttuaan ja suurin osa tunnisti koulutuksensa tarjoamat vahvuudet. Pääosa vastaajista oli ylpeitä koulutusvalinnastaan ja tiesi, mitä annettavaa kasvatustieteilijöillä on työmarkkinoilla. Kääntöpuolena erityisesti avoimissa vastauksissa nousivat esille epävarmuus omasta osaamisesta ja sopivan urapolun löytämisestä.
Kysyttäessä toiveita SKOLin toimintaa kohtaan vastaajat nostivat esille kasvatustieteilijöiden osaamisen tunnettavuuden lisäämisen sekä alan työelämäyhteyksien vahvistamisen. Toisekseen peräänkuulutettiin vahvemman yhteisöllisyyden edistämistä, tapahtumia ja koulutuksia. Kolmannekseen opiskelijat toivoivat SKOLilta aktiivista edunvalvontatyötä sekä yhteiskunnallisia kannanottoja kasvatustieteilijöiden puolesta.
Voit lukea raportin kokonaisuudessaan täältä:
https://drive.google.com/file/d/1QrO2Z29qIf7gh_svYPySWaTTIR_sslt5/view?usp=sharing
Syksyisin terveisin,
Jarkko Impola ja muu SKOLin hallitus toimikaudella 2021