Hei uusi opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan kasvatustieteitä!

Kasvatustieteitä voi opiskella ympäri Suomea seitsemässä eri yliopistossa Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä, Rovaniemellä, Oulussa, Tampereella ja Joensuussa. Tieteiden kentällä kasvatustieteet sijoittuvat yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden välimaastoon ja usein kasvatustieteitä kuvataankin ihmistieteiksi. Kasvatustieteiden koulutukset käsittelevät tyypillisesti kasvatuksen historiaa, kasvatuspsykologiaa, koulutuspolitiikkaa, koulutuksen hallintoa ja kehittämistä sekä kasvatuksen sosiologiaa.

Kasvatustieteisiin kuuluu monia eri pääaineita, jotka vaihtelevat yliopistoittain. Jokaisessa yliopistokaupungissa on mahdollista opiskella pääaineena (yleistä) kasvatustiedettä. Muita yleisimpiä pääaineita ovat muun muassa aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka ja mediakasvatus. Koulutuksissa on erilaisia painotuseroja, mikä takaa monipuolisen koulutustarjonnan ympäri Suomea!

Jokaisessa yliopistossa toimii oma opiskelijoiden ainejärjestönsä, ja jokainen niistä on myös SKOLin jäsenjärjestö. Jäsenjärjestöjen toimintaa värittävät erilaiset tapahtumat sekä toiminta SKOLin kanssa yhteistyössä edistäen kasvatustieteiden sanomaa. Lisätietoa eri jäsenjärjestöistä ja opiskelukaupungeista löydät päävalikosta Opiskelu-linkin alta.

Mikä on SKOL?

Suomen Kasvatustieteiden Opiskelijoiden Liitto on vuonna 2018 perustettu Suomessa opiskelevien kasvatustieteilijöiden yhteistyöjärjestö. Voit tutustua SKOLin syntytarinaan tarkemmin täällä.

Liiton tehtävänä on kehittää yhteistyötä eri kaupunkien kasvatustieteiden opiskelijoiden välillä sekä vahvistaa kasvatustieteilijöiden brändiä työmarkkinoilla. Tavoitteenamme on lisätä kasvatustieteiden opiskelijajärjestöjen yhteistoimintaa ja tehdä kaupunkien välisten yhteistyökuvioiden toteutumisen helpoksi toimimalla linkkinä järjestöjen välillä, sekä omalta osaltaan toteuttaa kaikille yhteistä toimintaa. Tuotamme työelämälähtöistä alumnipodcastia ”Perjantain SKOLaus” ja vuosittaisia suurimpia tapahtumiamme ovat Kasvisristeily ja Supersitsit.

Opiskelijatapahtumat

Kasvisristeily on jokavuotinen Suomen kasvatustieteiden opiskelijat yhteen kokoava iloinen suurtapahtuma, joka ajoittuu perinteisesti keväälle. Risteilyn vetäjäksi valitaan aina yksi jäsenjärjestö, jonka vastuulla on risteilyn suunnittelu ja toteuttaminen.

Supersitsit ovat kaikille Suomen kasvatustieteilijöille tarkoitetut vuosittaiset sitsit. Sitsit järjestetään useimmiten lokakuussa syksyisin. Supersitsit suunnittelee ja toteuttaa jokaisen kaupungin jäsenjärjestö vuorollaan. Sitsit ovat erinomainen mahdollisuus tutustua järjestäjäkaupunkiin ja sen sitsikulttuuriin! Supersitseillä oppii myös tutustumaan muihin jäsenjärjestöihin ja heidän sitsitapoihinsa niin tervehdysten, puheenvuorojen kuin laulujenkin kautta.

Lisäksi SKOL järjestää vuosittain monia erilaisia valtakunnallisia tapahtumia yhteistyössä eri järjestöjen ja yhteistyökumppanien kanssa! Seuraamalla SKOLia Facebookissa ja Instagramissa pysyt ajan tasalla tulevista tapahtumista.

Mitä kasvatustieteilijä opiskelee?

Kasvatustieteiden tutkinto on teoreettinen ja generalistinen asiantuntijakoulutus. Generalistisella tutkinnolla tarkoitetaan tutkintoa, joka ei suoraan valmista tiettyyn ammattiin. Toisin kuin opettajankoulutuksesta, ei kasvatustieteistä siis valmistuta suoraan esimerkiksi (luokan)opettajan tehtäviin. Kasvatustieteilijä opiskelee ja tutkii laaja-alaisesti monia kasvatustieteiden ilmiöitä, jotka voivat olla niin psykologisia, sosiaalisia, historiallisia kuin poliittisiakin. Kasvatustieteiden opintojen keskiössä on ihminen, ja monelta kantilta myös se, miten ihminen oppii. Koulutus valmistaa opiskelijaa näin yleistäen kriittiseen ajatteluun, kokonaisuuksien hahmottamiseen ja teoreettisen tiedon soveltamiseen.

Useimmissa kasvatustieteiden koulutuksissa sivuaineet ovat isossa roolissa, sillä niitä on mahdollista sisällyttää tutkintoon useampia. Sivuaineiden merkitystä ei kannata vähätellä, sillä niiden avulla tutkintoa on mahdollista laajentaa kohti niitä omia kiinnostuksen kohteita. Yleisimpiä kasvatustieteilijöiden sivuaineita ovat liiketalouden opintokokonaisuus, henkilöstöjohtaminen, psykologia, sosiaalitieteet tai sosiaalityö ja monikulttuurisuus. Lisäksi moni kasvatustieteilijä opiskelee tutkintonsa rinnalle opettajan pedagogiset opinnot. Sivuainemahdollisuudet ja niiden nimikkeet vaihtelevat yliopistokohtaisesti, mutta vastaavien teemojen ympärillä pyöriviä opintokokonaisuuksia on tarjolla kaikkialla. Tärkeintä sivuaineita valitessa on kuunnella itseään, ja luoda tutkinnosta niiden kautta omannäköinen.

Mihin kasvatustieteilijä työllistyy?

Kasvatustieteilijä on alansa monipuolinen ammattilainen, jota tarvitaan kaikilla yhteiskunnan eri kentillä. Kasvatustieteilijän osaaminen ei rajoitu vain oppilaitoksiin, vaan kasvatustieteilijän ihmisläheistä osaamista tarvitaan monissa eri hallinnollisissa tehtävissä kuten myös politiikan saralla. Monet kasvatustieteilijät luovat uransa yrityksissä esimerkiksi henkilöstöasiantuntijoina tai koulutussuunnittelijoina. Työtehtävät voivat sisältää erilaisten toimintojen kehittämistä, konsulttina toimimista tai projektityöskentelyä. Niin kauan kuin ihmisiä on kaikkialla tarvitaan myös kasvatustieteilijöitä kaikkialla!

Yksi aivan erityinen taito, jonka kasvatustieteilijä opinnoissaan omaksuu, on ihmisyyden ymmärtäminen eri näkökulmista. Kasvatustieteilijät ovatkin osoittautuneet tämän osaamisensa vuoksi erinomaisiksi esimiehiksi ja ohjaajiksi ja valmentajiksi.

Kuten todettua, on kasvatustieteilijän mahdollista luoda tutkinnosta itsensä näköinen. Sama pätee työuraan. Kasvatustieteilijän uraa ei kannata tarkastella kapein lasein, vaan erilaisia työtehtäviä kannattaa tutkia ja hakea avoimesti, sekä (työ)mahdollisuuksiin tarttua ennakkoluulottomasti. Kasvatustieteilijän tyypilliselle uralle on mahdotonta antaa yksiselitteistä elinkaarta. Tästä syystä SKOL tuottaa Perjantain SKOLaus -alumnipodcastia, jonka tarkoituksena on avata moninaista työkenttäämme ja innostaa kasvatustieteiden opiskelijoita oman alansa pariin!