Mihin kasvatustieteilijä työllistyy?
Kasvatustieteilijä on alansa monipuolinen ammattilainen, jota tarvitaan kaikilla yhteiskunnan eri kentillä. Kasvatustieteilijän osaaminen ei rajoitu vain oppilaitoksiin, vaan kasvatustieteilijän ihmisläheistä osaamista tarvitaan monissa eri hallinnollisissa tehtävissä kuten myös politiikankin saralla. Monet kasvatustieteilijät luovat uransa yrityksissä esimerkiksi henkilöstöasiantuntijoina tai koulutussuunnittelijoina. Työtehtävät voivat sisältää erilaisten toimintojen kehittämistä, konsulttina toimimista tai projektityöskentelyä. Niin kauan kuin ihmisiä on kaikkialla tarvitaan myös kasvatustieteilijöitä kaikkialla.
Kasvatustietelijöillä on monia mahdollisuuksia työllistyä niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille. Kasvatustieteiden koulutusohjelmat antavat hyvät suulliset ja kirjalliset vuorovaikutustaidot, projektinhallinta- ja tiedonhankintataitoja sekä osaamista suunnitella ja toteuttaa opetus- ja koulutustilanteita. Kasvatustieteilijä ymmärtää ihmisyyttä eri näkökulmista, tunnistaa ja ymmärtää moninaisuutta ja osaa kriittisesti analysoida erilaisia asioita. Kasvatustieteilijät ovat tämän osaamisensa vuoksi erinomaisia esihenkilöitä, ohjaajia ja valmentajia.
Kasvatustieteilijän on mahdollista luoda tutkinnostaan itsensä näköinen. Sama pätee työuraan. Kasvatustieteilijän uraa ei kannata tarkastella kapein lasein, vaan erilaisia työtehtäviä kannattaa tutkia ja hakea avoimesti, sekä (työ)mahdollisuuksiin tarttua ennakkoluulottomasti. Kasvatustieteilijän tyypilliselle uralle on mahdotonta antaa yksiselitteistä elinkaarta. Tätä pohdintaa varten SKOL tarjoaa kasvatustieteiden opiskelijan työelämäoppaan, sekä Perjantain SKOLaus -alumnipodcastin, joiden tarkoituksena on avata moninaista työkenttäämme ja innostaa kasvatustieteiden opiskelijoita oman alansa pariin!
Suosittelemme myös tutustumaan Specian opiskelijan työelämäoppaisiin sekä käymään Töissä – Korkeakouluista valmistuneet työelämässä -sivustolla tutustumassa alan työkenttään.
Entäs työharjoittelu?
Harjoittelu on usein kasvatustieteilijän ensimmäinen kosketus oman alan työtehtäviin. Se on arvokas oppimismahdollisuus ja hyvä tapa saada jalkansa oven väliin kohti työelämää. Harjoittelun antaa erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua ja luoda yhteyksiä, joista voi hyötyä tulevaisuudessa.
SKOL linjaa, että yliopistojen tulisi sisällyttää tutkintojen pakollisiin opintoihin vähintään yksi työelämäharjoittelujakso opintojen aikana. Toivottavaa olisi kuitenkin, että mahdollisuuksia harjoitteluille olisi enemmän sekä kandidaatti- että maisterivaiheissa niille, jotka katsovat tarvitsevansa paremman tarttumapinnan työelämään.
Meille on myös hyvin tärkeää, että kasvatustieteilijä saa palkkaa työharjoittelustaan. Linjauksemme palkkauksesta on yhteneväinen Specian kanssa. Specia määrittelee, että korkeakouluharjoittelijan vähimmäispalkka koko-aikaisessa työsuhteessa on 1 283 euroa/kk (vuonna 2022), kuitenkin aina vähintään työttömyysturvalain työoloehtoa kerryttävän palkan suuruinen. Jotkut työnantajat tarjoavat vain palkattomia työharjoitteluita, mutta suosittelemme suhtautumaan niihin tietyllä varauksella. Lähes valmis alansa asiantuntija ei ole ilmaista työvoimaa. Specia linjaa palkoista myös, että kasvatustieteiden kandidaatin palkan tulee olla vähintään 90 % annetuista vähimmäispalkkasuosituksista.
Alta löydät listauksen kasvatustieteilijän mahdollisista harjoittelupaikoista. Listaus sisältää todellisia työpaikkoja, joihin kasvatustieteiden opiskelijoita on työllistynyt harjoittelujaksoa varten: